Kokonaiset 3 postausta: 2x 19.10.2012 ja 9.1.2013...  hymph.. ei ollut mun juttu ollenkaan ei. 

Paitsi, että tänään mä päätin elvyttää sen taas. . . ja sen lisäksi aloittaa uuden rinnalle. Syy tähän ei ole se, että siskoni on menestynyt muotibloggeri, ja siitä olisi jokin kateus iskenyt. Kyllä, siskoni on ihan tajuttoman huikea bloggaaja, eikä minulla ole minkäänlaista aikomusta aloittaa kilpailemaan hänen kanssaan omalla aiheella. Kyllä se "meidän perheen bloggaaja" palkinto menee mun siskolle tästäkin lähtien. (Vaikkakin minä olinkin ensin: Oma blogini oli todistettavasti pystyssä jo vuonna 2012..) Into oman blogin herättämiseen ovat seuraavat: 

1. Hävettää, että olen luonnut Internetin syövereihin jonkin tällaisen tynkäblogin ja jos (ja kun) joku löytää sen ja ajattelee: "taas joku jonka blogi oli kuin kananlento". (Kyllä, vaikken ole mainostanut blogiani, 1421 on sen löytänyt! Siitä on jopa yksi kommentti todisteena!! :D Vakuutan, että se, en ollut minä, joka sen kirjoitin!!)  Se pienimuotoinen häpeän tunne, että aloitin jotain, jota en saanut vietyä loppuun, on tuntunut takaraivossa. Se ei lähtenyt pois millään, vaikka toistelin, ettei se minua haittaa. Kylläpä haittaa! No nyt minä päätin sitten kokeilla toista keinoa sen hippaisen hienon häpeän tunteen nitistämiseen: yritys numero kaksi. Ehkä se tästä?
2. Minulla on usein mielipide asioista ja en pelkää jakaa niitä. Olisipa joku, joka minun viisauksiani haluaa kuunnella. ;) Minä tiedän kaikesta kaiken. (Omasta mielestäni, tästä ei ole sertifikaattia annettu. vielä. :D )
3. Keskustelin eilen ystäväni kanssa, joka bloggaa kirjoista. Keskustelu käsitteli kirjoja ja kustantamoita. Sen jälkeen aloin miettimään, että pitäiskö minun aloittaa oma kirjablogini. Kirjailija minä en kuitenkaan ole. Vaan laaduntarkkailia, niin kuin ruuankin suhteen. ;) Kirjablogini löytyy täältä: http://pikunkirjablogi.blogspot.fi/
4. Uutta (kirjablogia) ei voi aloittaa, jollei edellistäkään (ruokabloga) hoida kunnolla. piste.
5. Meillä on töissä nettisivujen uudistus ja kun niiden vuoksi en ole tarpeeksi vielä kirjoittanut, niin pitää tämä tarmo johonkin iskeä... ("Hullut sä et ole, mut joskus sitä romahtaa -kivipohjaan.") 

Täällä ilmaisen mielipiteeni siis ruuasta. Tarkoitukseni on edelleenkin blogata kahviloista ja ravintoloista, ja erityisesti mainittavaa tietysti on, jos sieltä saa jotain gluteenitonta.  Liian usein kahvilaan mentäessä tarjolla on tasan yksi gluteeniton tuote ja sitä ei halua edes katsoa. Mitenkähän Helsinki vastaa haasteeseen: Minä tulen ja kirjoitan, oletko valmis?!?

-Pikku